Hyvää Joulua ! God Jul !

Viimein se jouluaatto on täällä! Tämä joulu on hieman erilainen kuin aikaisemmat, sillä vietämme ensimmäistä joulua omassa kodissa. Lisäksi tämä on ensimmäinen joulu jonka olen vaapaalla sitten sen jälkeen kun työelämään astuin. Aikaisemmin olemme molemmat olleet joulun pyhät aina töissä, mutta tänä vuonna sain itse pitää pienen joululoman.Harmillista tässä on vain se, että Tonilla sattui olemaan iltavuoro tänään, onneksi kerkesimme kuitenkin viettää päivän yhdessä ja sitten huomenna olisikin suuntana mamman joulupöytä.

Tänä jouluna hankimm myös meidän ensimmäisen yhteisen joulukuusen, vaikkakin se piti hankkia jo viime vuonna. Hankinta ja koristelut jäivät hieman viimetippaan tänä vuonna, sillä kuusi saapui maanantaina ja vielä samana iltana piti lähteä metsästämään muutamia koristeita kuten tähteä. Harmikseni piti todeta että mistään kaupasta jossa kävin ei ollut enään tähteä jäljellä, ei edes yksinkertaisintakaan mallia. Valot jäivät hieman lyhkäsiksi, mutta eiköhän ensi vuonna ole tähti ja valot hallussa. Kuitenkin olimme kuuseemme tyytyväisiä.

Aikaisempina vuosina en ole itse viitsinyt vaivautua joulupöydän tekoon, mielummin olen käynyt perheen luona, mutta nyt kun olimme molemmat päivän kotona niin ajattelin pienoisen pöydän laittaa. Meidän joulupöytäämme kuului tänä vuonna ylikypsää kinkkua, kalkkunaa, Tonin vanhempien savustamaa kylmäsavulohta ja lämminsavulota, rosollia,porkkanalaatikkoa,maksalaatikkoa, perunoita ja miniporkkanoita. Jälkiruuaksi tein nopsaa persikka rahkan piparien kera, kun torttuja ja pipareita ei muuten tullut hommattua.

Luonnollisesti myös meidän karvaiset nelijalkaiset kerjuri poikamme saivat osansa pöydän antimista, mikä olikin poikien mieleen. Ainakin sen perusteella kuinka nopsaa kupit tyhjenivät.

Näin alkaneeseen meidän perheen jouluperinteeseen kuuluukin tästä eteenpäin joulusauna, joulupöytä, lahjojen jakaminen ja ajan viettäminen rakkaiden kanssa. Luonnollisesti vuorotyöläisen arkeen kuuluu se ettei juhlapyhät ole aina vapaata. Joten tiedossa on ettei meillä molemmilla aina välttämättä ole joulua vapaana, vaan painamme duunia. Kuitenkin minun mielestäni se ei ole niin päivälleen, vaan ajatus ja tunnelma ovat ne tärkeimmät. Voimmekin siis jatkossa viettää joulun ennen tai jälkeen 24.12 päivän. 

Loppu ilta menikin minulta sitten leffojen katseluun ja yhden juustokakun leipomiseen, tietenkin punkun ja glögin siivillä.

Voisi sen joulun kurjemminkin viettää,vai kuinka?

Puolukka-valkosuklaa-glögi juustokakku

My first homemade cheesecake ever!
Päätin tehdä meidän etu-Jouluun jälkiruuaks juustokakun, löysin mahtavan ohjeen Kinuskikissan sivuilta. Olen aikaisemmin jo kokeillut silloin tällöin muutamia helppoja reseptejä, mutta nyt päätin lähteä haastamaan itseäni.

Kaikki alkoi luonnollisesti kakkuvuuan ostosreissulla. Tämän kokemuksen jälkeen voin sanoa että vuoka tulee olemaan kovassa käytössä.
Ennen itse kakun tekoa otin kaikki raaka-aineet esiin ja lähdin punnitsemaan niitä omiin kippoihinsa.
Kakkuun tulee pohja murskatusta piparista ja sulatetusta voista. Päätin murskata piparit blenderillä parissa erässä ja voidella ohjeen mukaan reunan öljyllä.
Täytteenä on kermavaahtoa, vanilija rahkaa ja sulatettua valkosuklaata.





Viimeisenä lisätään jäiset puolukat. Minulla noi puolukat kerkesivät hieman sulamaan, mutta onneksi eivät värjänneet sen pahemmin täytettä. Ennen vuokaan laittamista lisätään kuumaan veteen liuotetut liivatteet. Täyte vuokaan ja vuoka jääkaappiin 3 h jähmettymään.

Huomasinkin että aikaa tähän kakun tekemiseen saakin kulumaan. Työvaiheet ovat kyllä nopeita, mutta sitten onkin sitä odottelua. Onneksi miunulla olikin noita tehtäviä vielä jäljellä vaikka millä mitalla, sillä etu-Joulua varten olevat lahjat piti vielä viimeistellä ja laittaa pakettiin. Malltamattomana kävinkin aina välillä availemassa jääkaapin ovea ja tsekkaamassa tilanteen.
Kun kolme tuntia oli menny, pääsinkin käsiksi päälle laitettavan kiilteen kimppuun. Kiille hieman pelotti sillä siitä oli varoiteltu ohjeessa. Teinkin siitä hieman jämäkämmän varmuuden vuoksi, jotta se ei valahda reunoilta. Ja taas jääkaappiin ja odottelemaan. Kello onkin tässä vaiheessa käymässä 23.00 ja kaksi tuntia odottelua edessä.

Tässävaiheessa alkoikin jo hommat olemaan lopuillaan ja odottavan aika alkoikin käydä pitkäksi. Siivoiltuani keittiötä jäljistni ja muuten vain kiusattuani Tonia, alkoi kello viimein lähestyä määräaikaa. Jännitys tiivistyi ja olinkin ihan täpinöissäni kuinka kakun käy. Valahtaako se saman tien pöydälle kun reunat irrotetaan, vai jääkö kenties kiinni reunaan. Varovasti reunoja irrotellen ja henkeä pidätellen sain kun sainkin reunat irti kakusta ja siinä se oli! Aivan ehjä hyvän näköinen kakku. Enään olikin vain tehtävänä kakun koristeet.



Valkosuklaa ristikko on sinänsä helppo tehdä, kuhan vain on hyvät aineet ja välineet. Valitettavasti minulta puuttui molemmat. Leivonta suklaa on huono tuollaisiin koristeisiin, sillä se ei oikein tahdo pysyä mallissaan lämpösessä, ajoissa jos olisin ollut niin olisin hankkinut Candy meltsejä koristeita varten. Lisäksi koriste olisi ollut hyvä tehdä kalvolle, joka on jämäkämpää kuin leivinpaperi ja sellofaani, jolloin koristeesta olisi tullut hieman ilvamampi. Mutta tälläinen siitä nytten tuli!

Mielestäni kakku onnistui hyvin. Rakenne vaikutti hyvältä ja täyte maistui hyvältä, mitä sitä vähän maistoin kulhon reunalta. Ainoana epäkohtana oli mielestäni tuo suklaa koriste, muutenhan koristeina toimi kanelitangot ja tähtianikset. Kuitenkin olin tuohonkin tyytyväinen, kun olin jo melkein valmis luovuttamaan täysin sen suhteen. Kaikenkaikkiaan juustokakku episodista jäi hieno onnistumisen kokemus.

Nyt vain viemään kakku juhliin ja kuulemaan "raadin" mielipide.

!!! ATTENTION !!!

Kirjoitan tätä tekstiä vain hetkeä myöhemmin, päästyäni turvallisesti kotiin. Tämä tapahtui ihan jokapäiväiselläni ajomatkalla kaupungista kotiin.

Nyt tarkkaavaisuutta ihmiset!

Talvi ei yllätä autoilijaa, se on täyttä puppua. Jokainen jolla on ajokortti suomessa, tietää että talvi tulee, vuosi vuoden jälkeen. Lähes kaikki autoilijat suomessa ovat asuneet koko ikänsä suomessa ja kokeneet yhtä monta talvea kuin vuosia löytyy.

Tajutkaa ihmiset, että talvella on liukasta, vaikket sinä välttämättä sitä näe auton ratin takaa. Huomioikaa nopeus, tilannetaju ja hidastakaa ajoissa, ottakaa aikaa liikenteeseen ÄLKÄÄ kiirehtikö. Autolla liikkuessa onnettomuuksi voi sattua missä tahansa, milloin tahansa ja kenelle tahansa. Koskaan ei voi tietää sattuuko se omalle kohdalle, puolisolle, omalle lapselle taikka ystävälle. Autolla liikkuessa olet vastuussa itsestäsi, sekä muista, et ole tiellä yksin.

Tänään omalle kohdalleni tapahtui onnettomuus, en ollu niin sanottu uhri, mutta ensimmäisten joukossa paikalla. Luoja oli autoilijan matkassa ja henkilövahingoilta vältyttiin, kuitenkin henki oli hiuskarvan varassa. Tässä tapauksessa autoilija oli ajanut päin kaatunutta puuta. Voin ilokseni todeta nähneeni tänään mahtavia ihmisiä, joukossa oli niitä jotka välittävät muista. Auttavat hädässä olijaa, tosin näin niitäkin jotka kääntyivät ja poistuivat paikalta.

Joten kaikki rakkaat kanssa autoilijat. Luvatkaa ottaa aikaa kun lähdette liikkeelle, se ylimääräinen 15 minuuttia kun lähdet töihin, kauppaan, harrastuksiin voi pelastaa henkesi. Vähennä nopeuttasi, se voi olla ratkaiseva päätös matkallasi. Koskaan ei voi tietää mitä tiellä tapahtuu ja joskus se voi olla viimeinen matkasi.

On sanonta " Ei oo häpee olla nopee", mielummin sanon " Ei oo häpee olla hidas"


Ajakaa turvallisesti ja huolehtikaa muista tiellä liikkujista.

Tule Joulu kultainen

" Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy.Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa, Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa."

Jep, näitä olen kotosalla kuunnellut tässä pari iltaa yksin ollessani, erilaisia soittolistoja jotka sisältävät vain joululauluja. Joulu on aina merkinnyt minulle ilon, juhlan ja antamisen aikaa. Avioerolapsena minun ja siskoni joulu oli hieman erilainen, näin ainakin itse olen asian nähnyt. Nuoruudessamme vietimme joka toisen jouluaaton äidin luona ja joka toisen isämme luona, käsittääkseni tämä on aika yleinen käytäntö. Lisäksi tapana oli viettää niin sanottua etu-joulua tai jälki-joulua. 

Tämä tarkoitti lähinnä sitä, että vietimme lisäksi toisen
 " jouluaaton" jommankumman luona. Hyvällä onnella saman vuoden joulunaikaan sisältyi kolme Joulua, kaksi vanhempiemme luona ja vielä kolmas äidin vanhempien luona. Katsoimme siskoni kanssa olevamme etuoiketussa asemmassa, kuinka hienoa on nyt viettää kolme joulua vuodessa. Aika makeeta!


Tämä perinne on kuitenkin jatkunut aikuisuuteemme. Vaikka asumme perheinemme kukin missäkin, niin tapana on kerääntyä edelleen yhteen viettämään Joulua. Perheiden kasvaessa myös "Joulumme" kasvaa. Tänä vuonna tulemme Tonin kanssa todennäköisesti viettämään ainakin kolmet Joulut, jokainen ilta on kuitenkin tapoinensa erillainen kuin toinen. Kaava on sama ja tuttu, perinteinen voisin sanoa. Persoonat perheissä tekevät kuitenkin Jouluistamme erilaiset. Olen aina rakastanut tätä perinnettä, muiden jouluperinteiden joukossa. Odotan aina innolla aikaa kun pääsee viettämään aikaa yhdessa rakkaitten perheenjäsenien kannsa, nauttimaan hyvästä ruuasta, lahjoista ja joulusaunasta.

Lapsena tärkeintä oli luonnollisesti lahjojen saaminen, harvemmin sitä kauheasti mitään antoi muille lahjaksi, ehkä yksi lahja/ henkilö. Aikuistuttua on käsitys hieman muuttunut. Tottakai on ihana saada paljon lahjoja, kenestäpä ei ole. Kuitenkin enään ei ole väliä mitä sitä saa. Itse pyydän nykyisin lahjoiksi vain asioita joita oikeasti tarvitsen, turhaa tavaraa kun löytyy monesta nurkasta, miksi lisätä tätä krääsän määrää? Käytän tätä samaa periaatetta myös antaessani lahjoja muille. Kyselen etukäteen tarpeellisista lahjaideoista ja mikäli budjekti on tiukka niin pyrin tekemään lahjat itse. Itse tehty on kuitenkin tehty ajatuksella ja lähes aina hyödyllinen. Omasta mielestäni itsetedyt lahjat ovat ihania ja niitä toivonkin saavani. Tulen myös myöhemmin kirjoittelemaan noista itsetehdyistä joululahjoista, kuitenkin vasta lähempänä Joulua.


Nyt kun ollaan virallisesti siirrytty joulunaikaan, niin päätin luoda Joulun myös kotiimme. Olen harvemmin viitsinyt laittaa joulukoristeita kotiin, mutta nyt kun on ensimmäinen Joulu yhdessä Tonin kanssa ihan omassa kodissa, niin ajattelin että miksipä ei.
Ja kyllä se kannatti. 
Olen leiponut, laittanut koristetta ja kynttilää, ja tuntenut sisimmässäni sen joulunrauhan tulon. Sen hyvän mielen ja ilon. Sen hyvän tunteen ja kaiken sen mitä Joulu minulle edustaa. Glögi virtaa, välillä punaviinillä terästettynä, löytyy pipareita ja torttuja, kotonamme tuoksuu joululta ja näyttääkin siltä. Ei meillä kuitenkaan ihan övereiksi ole vedetty, luojan kiitos siitä.

Olen huomannut itsestäni viimein sen, että taidan olla kuitenkin semmoinen jouluihminen. Tykkään tehdä ja laittaa jouluherkkuja. Lahjojen tekeminen ja ostaminen on ihanaa, tykkään muutenkin ilahduttaa tuttaviani lahjoilla, antaminen on kivaa. Eikös se mene niin että jos ei anna niin ei saakkaan? Kuitenkin koen edelleen ahdistusta joutuessani kauppakeskuksiin joulun lähestyessä. Ajatuskin kammottaa minua, synnyttää suurta pelkoa ja ihmiskammoa. Ihmisten pakonomainen tarve antaa materiaa, tehdä vaikutusta toisiin ja stressata joulua on käsittämätön. Myönnän itsekkin stressin koskettava minua, onneksi vain vähän ja sekin lahjojen valmistumisen puolesta.
Mielestäni ihmisten pitäisi oppia nauttimaan ja iloitsemaan ihanasta joulunajasta, siitä antamisen ja saamisen ilosta, oppia rentoutumaan ja löytämään itsestään se joulurauha.

Oletko sinä itse millainen jouluihminen?

"Joulumaasta uskoo moni onnen löytävänsä, Mutta sepä kätkeytyy tai narraa etsijänsä.
Onnea kun mikään mylly valmiiksi ei jauha -Itsestään on löydettävä ihmisen vain rauha."

tähän onkin vielä matkaa, mutta pitäähän sitä ihmisellä tavoitteita olla