Jep, näitä olen kotosalla kuunnellut tässä pari iltaa yksin ollessani, erilaisia soittolistoja jotka sisältävät vain joululauluja. Joulu on aina merkinnyt minulle ilon, juhlan ja antamisen aikaa. Avioerolapsena minun ja siskoni joulu oli hieman erilainen, näin ainakin itse olen asian nähnyt. Nuoruudessamme vietimme joka toisen jouluaaton äidin luona ja joka toisen isämme luona, käsittääkseni tämä on aika yleinen käytäntö. Lisäksi tapana oli viettää niin sanottua etu-joulua tai jälki-joulua.
Tämä tarkoitti lähinnä sitä, että vietimme lisäksi toisen
" jouluaaton" jommankumman luona. Hyvällä onnella saman vuoden joulunaikaan sisältyi kolme Joulua, kaksi vanhempiemme luona ja vielä kolmas äidin vanhempien luona. Katsoimme siskoni kanssa olevamme etuoiketussa asemmassa, kuinka hienoa on nyt viettää kolme joulua vuodessa. Aika makeeta!
Tämä perinne on kuitenkin jatkunut aikuisuuteemme. Vaikka asumme perheinemme kukin missäkin, niin tapana on kerääntyä edelleen yhteen viettämään Joulua. Perheiden kasvaessa myös "Joulumme" kasvaa. Tänä vuonna tulemme Tonin kanssa todennäköisesti viettämään ainakin kolmet Joulut, jokainen ilta on kuitenkin tapoinensa erillainen kuin toinen. Kaava on sama ja tuttu, perinteinen voisin sanoa. Persoonat perheissä tekevät kuitenkin Jouluistamme erilaiset. Olen aina rakastanut tätä perinnettä, muiden jouluperinteiden joukossa. Odotan aina innolla aikaa kun pääsee viettämään aikaa yhdessa rakkaitten perheenjäsenien kannsa, nauttimaan hyvästä ruuasta, lahjoista ja joulusaunasta.
Lapsena tärkeintä oli luonnollisesti lahjojen saaminen, harvemmin sitä kauheasti mitään antoi muille lahjaksi, ehkä yksi lahja/ henkilö. Aikuistuttua on käsitys hieman muuttunut. Tottakai on ihana saada paljon lahjoja, kenestäpä ei ole. Kuitenkin enään ei ole väliä mitä sitä saa. Itse pyydän nykyisin lahjoiksi vain asioita joita oikeasti tarvitsen, turhaa tavaraa kun löytyy monesta nurkasta, miksi lisätä tätä krääsän määrää? Käytän tätä samaa periaatetta myös antaessani lahjoja muille. Kyselen etukäteen tarpeellisista lahjaideoista ja mikäli budjekti on tiukka niin pyrin tekemään lahjat itse. Itse tehty on kuitenkin tehty ajatuksella ja lähes aina hyödyllinen. Omasta mielestäni itsetedyt lahjat ovat ihania ja niitä toivonkin saavani. Tulen myös myöhemmin kirjoittelemaan noista itsetehdyistä joululahjoista, kuitenkin vasta lähempänä Joulua.
Nyt kun ollaan virallisesti siirrytty joulunaikaan, niin päätin luoda Joulun myös kotiimme. Olen harvemmin viitsinyt laittaa joulukoristeita kotiin, mutta nyt kun on ensimmäinen Joulu yhdessä Tonin kanssa ihan omassa kodissa, niin ajattelin että miksipä ei.Ja kyllä se kannatti.
Olen leiponut, laittanut koristetta ja kynttilää, ja tuntenut sisimmässäni sen joulunrauhan tulon. Sen hyvän mielen ja ilon. Sen hyvän tunteen ja kaiken sen mitä Joulu minulle edustaa. Glögi virtaa, välillä punaviinillä terästettynä, löytyy pipareita ja torttuja, kotonamme tuoksuu joululta ja näyttääkin siltä. Ei meillä kuitenkaan ihan övereiksi ole vedetty, luojan kiitos siitä.
Olen huomannut itsestäni viimein sen, että taidan olla kuitenkin semmoinen jouluihminen. Tykkään tehdä ja laittaa jouluherkkuja. Lahjojen tekeminen ja ostaminen on ihanaa, tykkään muutenkin ilahduttaa tuttaviani lahjoilla, antaminen on kivaa. Eikös se mene niin että jos ei anna niin ei saakkaan? Kuitenkin koen edelleen ahdistusta joutuessani kauppakeskuksiin joulun lähestyessä. Ajatuskin kammottaa minua, synnyttää suurta pelkoa ja ihmiskammoa. Ihmisten pakonomainen tarve antaa materiaa, tehdä vaikutusta toisiin ja stressata joulua on käsittämätön. Myönnän itsekkin stressin koskettava minua, onneksi vain vähän ja sekin lahjojen valmistumisen puolesta.
Mielestäni ihmisten pitäisi oppia nauttimaan ja iloitsemaan ihanasta joulunajasta, siitä antamisen ja saamisen ilosta, oppia rentoutumaan ja löytämään itsestään se joulurauha.
Oletko sinä itse millainen jouluihminen?
"Joulumaasta uskoo moni onnen löytävänsä, Mutta sepä kätkeytyy tai narraa etsijänsä.
Onnea kun mikään mylly valmiiksi ei jauha -Itsestään on löydettävä ihmisen vain rauha."
tähän onkin vielä matkaa, mutta pitäähän sitä ihmisellä tavoitteita olla


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti